digitalisaatio

Kilpailukykyä digitalisaatiosta

Digitalisaatiota ja digitaalisuutta yleensä pidetään yleisesti yhtenä suurimmista mahdollisista Suomen kansantalouden pelastajista. Tämä tulee vahvasti esille, kun Google –hakuun kirjoittaa ”digitalisaatio”. Ensimmäiseksi hakutulokseksi tulee valtiovarainministeriön digitalisaatio-sivusto, jossa esitellään hallituksen näkymys digitalisaatiosta sen hallitusohjelman läpimenevänä, johtavana teemana. Sen jälkeen muun muassa Keskuskauppamari, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä työ- ja elinkeinoministeriö esittävät omat näkemyksensä samasta teemasta.

Valtiovarainministeriö määrittelee digitalisaation näin: ”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. (http://vm.fi/digitalisaatio)” Oleellista on siis se että digitaalisuuden avulla ei ainoastaan muuteta totuttuja toimintatapoja sähköisiksi ja siten helpommiksi ja toistettaviksi vaan prosessi mahdollistaa myös itse toimintojen sisältöjen monipuolisen ja kokonaisvaltaisen uudistamisen.

Toki jo pelkästään olemassaolevien toimintatapojen avustaminen sähköisesti tuo mukanaan monia käytännön hyötyjä, digitaalisiin järjestelmiin mallinnetut prosessit jo itsessään toimivat tehokkaammin ja niitä voidaan mitata ja tehostaa aivan toisella lailla kuin analogisia prosesseja. Näiden prosessien läpikäyminen mallintamisen yhtenä vaiheena jo itsessään pakottaa myös niiden muokkaamiseen ja jäsentämiseen systemaattiseen muotoon.

Yleisin digitaalisuutta vastustava argumentti on sen esille tuominen, että toimintojen digitalisoiminen vähentää ihmisten työpaikkoja; ”robotit vie meidän työt”. Suppeasti ajateltuna sillä on tarkoitettu erilaisia yksinkertaisia tuotannon työtehtäviä, jotka voidaan korvata koneilla tai digitaalisilla prosesseilla. Pidemmälle vietynä sillä tarkoitetaan myös kokonaisten toimialojen merkittäviä rakennemuutoksia, jolloin uuden tekniikan mahdollistamat uudet palvelumuodot korvaavat vanhat. Hyvänä esimerkkinä tästä tuodaan usein printtimedian rakennemuutos. Ehkä kaikkein raadollisin esimerkki tästä on nähtävissä aikuisviihdemaailmassa, jossa Internet jakelukavana on pyyhkinyt paperiset lehdet lähes olemattomiin, viime vuonna viimeiset suomalaiset miestenlehdet lakkasivat ilmestymästä ja myös alan uranuurtaja Playboy on jättänyt pornografisen sisällön painetuista lehdistään kannattamattomana pois. Sama tendenssi kulkee läpi printtimedian ja heijastuu myös muihin siihen littyviin toimialoihin, kuten markkinointiin ja mainontaan.

Hallituksen kanssa on helppo olla samoilla linjoilla siinä, että digitalisaatio mahdollistaa aivan uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Niiden avulla on mahdollista saavuttaa kilpailuetua kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla. Tom Davenport toi esille analyyttisen kilpailijan käsitteen kirjassaan ’Analysoi ja voita’ jo vuonna 2007. Analyyttisellä kilpailijalla tarkoitetaan yritystä joka tietoa prosessoimalla sopeuttaa toimintaansa dynaamisesti markkinoiden mukaan ja siten luo itselleen ylivoimaisen kilpailuaseman (kuten esimerkiksi Amazon). Digitalisaation yleistyessä nämä mahdollisuudet ovat yhä vahvemmin kaikkien saatavilla, ja samalla ne vaikuttavat varmasti myös kaikkien alojen kilpailukenttiin.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *